Suunnittelin viikon 15 helpommaksi. Ollaan treenailtu melko intensiivisesti, eikä vapaapäiviä ole liiaksi ollut. Itse olen sitä mieltä, että täyslepopäivät ei ole hyväksi hevoselle vaan lepopäivinä tulisi käydä esim maasta käsin kevyt kävelylenkki tai vastaava. En usko että hevonen nauttii kuralammikossa seistä koko päivää... Laidunkausi on sitten asia ihan erikseen. Kuitenkin nyt menneelle viikolle T:lle tuli yhteensä kolme päivää, jolloin sen liikkuminen rajoittui ainoastaan tallista tarhaan ja illalla sama reissu toisin päin. Itse teen vuorotyötä ja kevennetyn viikon takia en stressannut mennä iltavuoropäivinä tallille.

Tiistaina jumpattiin ulkokentällä. Kenttä oli oikein hyvässä kunnossa ja T teki niin mielellään ulkona töitä. Vaikka se maneesi on aivan ihana silloin kun sataa vettä tai tuulla tuiskuttaa oikein kuunolla, niin kyllä mikään ei vedä vertoja keväiselle kelille ja pitävälle ulkokentälle!! Torstaina meillä oli yksärivalmennus, joka myös vedettiin alusta loppuun ulkokentällä. Alkulämmittelyjen jälkeen harjoiteltiin ravin sisällä siirtymisiä aina askeleen pidennyksestä koottuun, todella lyhyeen raviin. Essi opasti ravissa istumaan oikein syvälle satulaan, nostamaan ja viemällä käsiä hieman yhteen ja tahdittamaan ravia koko ajan. Jos ravi meinasi hyytyä liikaa, muistutin kevyesti raipalla sisätakajalalle ja annoin pohkeen hyvin napakasti eteen satulavyön taakse. T lyhensi ja kokosi oikein hyvin, samalla sain tunteen oman persustan alle siitä kuinka takapää OIKEASTI teki töitä ja miltä sen varmasti tulisi tuntua kun hepa menee ylämäkeen. T:n kanssa tää tunne oli siis todella lyhyt, mutta liikaa näitä ei saa harjoitella kerralla vaan ihan pienissä erissä ettei hevonen kipeydy. Muutaman askeleen verran koottua ja tämän jälkeen heti hieman reippaammin eteen ja alas.

Pidennettiin myös askelta ravissa ja keskityttiin, että T ei vain kiihdytä ravia, vaan pidentää lyhyemmästä ravista askeltaan, kantaen kuitenkin itsensä selän läpi. Tehtiin harjoitusta sekä ympyrällä, että lävistäjällä. Lävistäjällä mun oli helpompi saada se venyttämään askelta. Ennen kulmaa puoli pidäte ja ennen lävistäjälle kääntymistä puoli pidäte. Lävistäjällä edelleen puolipidäte ja jalat sisäreiden kautta auki, painoa hieman taakse päin, tuntuma piti pysyä ja eikun menoksi. No joo, kuulostipa helpolta, voin sanoa - ei ollut. Ensimmäiset meni siihen, että jos T lähti hieman pidentämään, mä puristin kiinni ja vauhti sammui ennen kuin alkasikaan. Ja jos T vahingossa pääsi pari askelta ottamaan lisättyyä, olin mä jo niin taas valua johonkin suuntaan ja tuntuma nyt ainakin oli kadonnut aikoja sitten... Essi tuli todennäköisesti siihen tulokseen, ettei meidän menosta tuu yhtään mitään, ellei vähän helpoteta tehtävää ja sain tullä lävistäjää keventäen. Tässä mun silti tuli huolehtia, etten kevennä kuin aropupu sielä selässä ja pidän oikeasti sen tuntuman. Vähän paremmin saatiin näin menemään, mutta ei nyt ihan menny putkeen siltikään....

Lopuksi harjoiteltiin Helppo C harrasteluokan kouluohjelma 2016. Otettiin muutama sisääntulo ja tervehdys. T tulee tervehdykseen oikein hyvin ja suoraan, Varsinkin oikeassa kierroksessa, jolloin pystyn heti kontrolloimaan oikean puolen ja siirtämään sitä tarvittaessa suoremmaksi. Pysähdykset oli oikein oppikirjan mukaisia. Tervehdyksen jälkeen on ravipätkät ja lävistäjällä siirtyminen 5m käyntiä. Tämän ajoittaiminen, että 2,5m tulisi keskelle, oli hankalaa, mutta ihan ok onnistuttiin. Askeleen pidennykset vähän sinne päin, joo-o.... Laukat oikein hyvät, mutta sitten käynti osuus niin penkin alle. Ravin tai laukan jälkeen mulla on täys työ saada T kulkemaan käynnissä eteenpäin ilman että se punkaa alakaula edellä menemään. Otettiin käyntiä siksi tosi paljon ja ravista käyntiin siirtymisiä. Loppuun ne alkoi olla jo ihan jees, kun en vaan vämmää kaiken aikaa pohkeella ja ohjalla. Kerran irroittava ja sitten pohkeen vaan on oltava läpi. Olko-ohja pitää kantaa. Helposti myös jään puskemaan käyntiä ettenpäin, se sais kans loppua ja ratsastaa vain mukana.

Valmennuksesta jäi tosi hyvä mieli. En oo rataharjoituksia paljoa tehnyt, joten huomaan itsessäni, että rata pitää olla päässä käytynä, enne kuin sitä edes rupee harjoittelemaan. Puolipidätteitä paljon ja luottaa siihen että yhdessä osataan. Tämä kouluohjelma oli siinä mielessä tosi kiva, että se oli meille tosi helppo toteuttaa. Tehtävät on kaikki sellaisia joista me selviydytään ja osataan halutessamme... Jes.

Kaverin tyttö kävi ratsastamassa T:n perjantaina ja itse kävin T:n kanssa lauantaina maastossa sekä ulkokentällä pari ravipyrähdystä.. Ens viikolla onkin sitten klinikkaa yms.... Sitäkin reissua jännityksellä oottaen.