Tallin kaikki kolme ratsukkoa osallistui Essin valmennukseen illalla.

Alotettiin taas alkuverkalla: ympyröitä ja vasta-asetuksia suoralla uralla. T oli kankeampi ja hankalampi saada taipumaan ja asettumaan oikeaan kierrokseen. Tästä on nyt tullut ihan selkeästi joka kertainen juttu. Joudun todella paljon työstämään sitä oikeaan kierrokseen ennen kuin notkistuu ja vasta lopputunnista saan sen liikkumaan yhtä tasaisesti oikeaan kierrokseen kuin vasempaankin.Oikeassa kierroksessa sen vasen takajalka jää ulkopuolelle ja joutuu sillä tekemään esimerkiksi kulmiin suurempaa liikettä, tällöin kinnerpatti vaiva tulee esiin enemmän. Kinner on ollut oikeastaan koko kesän aika hyvä. Pientä lämpöilyä on ollut, mutta joka kerta on kintereen puolesta voinut treenata. Pitkän lämmityksen se kyllä vaatiii, että liestyy. Pääasia on kuitenkin että kaikesta kankeudesta huolimatta T liikkuu puhtaasti ja mielellään. 

Alkuverkkojen jälkeen ruvettiin harjoittelemaan väistöjä. Lyhyen sivun keskeltä käänneettiin keskihalkaisijalle ja väistätettiin ensiksi vasemmalle uralle. Tyyne väisti hyvin (väistöt se osaa vaikka ratsastaja ei niinkään, höhöö) ja sain olla tarkkana ulko-ohjalla, ettei lähe liikaa punkemaan uralle lapa edellä . Essi kehoitti antamaan muutaman puolipidätteen vasemmalla ohjalla ja olla kiskomatta oikasta ohjasta, että T saa hyvin tuotua myös ne takajalat ristiin. Kun väistöt onnistui hyvin käynnissä, otettiin samaan suuntaan myös muutama väistö ravissa. Harjoitusravissa istumiseni on mielestäni kokenut jonkun uudistuksen satulan vaihdosta lähtien ja pystynkin ajoittain istumaan T:n megapompottavassa ravissa, jopa hyvin. Tää myös vaikuttaa siihen että pystyn myös tehdä jotain niillä kyljissä heiluvilla jaloilla ja saatiin monta onnistumista raviväistöissä vasemmalle.

Oikeaan kierrokseen oli taas hyvin vaikeaa. Pitkään aikaan emme oo toki menny ees väistöjä ja sen huomasi huonompaan suuntaan. Sain olla vielä tarkempi väistöissä oikealle, ettei T lähde puskemaan lapa edellä. Vasen takajalka on väistättävä, joten vaikeaa tuntui olevan. Vaikka annoin montakin puolipidätettä niin tuntui että aina vaan enemmän lähti puskemaan vastaan. Toki jälkeen päin ajateltuna syynä saattoi olla myös se, että jäin kiinni myös vasemmalla ohjalla. Niin hevoselle kuin minullekin tämä suunta on huomattavasti vaikeampi. Ajattelin kuitenkin että tulen hymy kasvoilla, enkä hammasta purren ja ravissa sain kaksi onnistunutta pienen pientä pätkää.

Itselle jäi hyvä mieli vaikka ne nyt ei ihan putkeen menny. Monta uutta vinkkiä sain ja huomioitavana on juurikin enemmän tämä oikea suunta. Pitkät kyljet ratsastajalla, keskivartalo napakka. Pieni asetus vasemmalle, oikealla pidäte ja vasen pohje väistättää. Oikea pohje pitää yllä tahdin ja huomioi myös ettei T mene banaaniksi vaan pysyy suorana, niin että etuosa hieman johtaa. Oikea ohja ei vedä!!

Pienet palautukset tämän tehtävän jälkeen ja aloimme tehdä ajatusta vaativaa tehtävää. 

Tehtävää tehtiin ensin oikeaan kierrokseen. Toisen pitkän sivun alussa aloitettiin käynnissä väistättämään niin, että hevosen peppu on uran sisäpuolella. Näin tultiin koko pitkä sivu. Ennen kulmaa suoristus, kulma, lyhyen sivun keskeltä laukannosto, kulma, suoran alussa n 10-15m voltti, laukkaa pitkä sivu ja kulma, lyhyen sivun keskeltä siirtyminen raviin ja ravivoltti 10m. 

Väistöt onnistui jo pienen huilin jälkeen paremmin. Sain olla siinäkin tarkkana ettei lähde punkemaan ja huolehtia myös, kun aita oli tukena tehtävässä, ettei T lähde liikaa poikittamaan. Laukannostot meni vähän niin ja näin, mutta nosti. Alkuun unohdin taas viime kerran vinkit ja jouduin hetken miettimään miksi T:n oli taas niin vaikeaa laukata suoralla. Mutta kun annoin vaan vähän enemmän tilaa laukata, muuttui laukan laatu paljon. Ajattelin hieman napaa kohti lapaluita, siirsin yläkroppaa hieman taakse ja annoin jalan valua alas. Onnistuin harjoituksessa hyvin molempiin suuntiin. Kehuja tuli Essiltä myös siirtymisissä laukasta raviin. Siinä olen kuulemma mennyt viikossa jo huiman harppauksen ja T näyttää liikkuvan todella laadukkaasti ja hyvässä tahdissa eteen. Minulta on Essin mukaan jäänyt se suurin ahdistaminen ja puristaminen jaloilla pois ja kannan kauniisti käteni. Vasempaan kierrokseen tehtiin vielä samaa harjoitusta ja olin onnellinen kun tämä meille helpompi kierros jäi tunnin loppuun. Sain niin onnistumisen iloa valmennuksesta, enkä edes muista koska olisi valmennuksen jälkeen näin hymyilyttänyt.

Loppuverkattiin hyvä tovi kevyessä ravissa eteen-alas ja kävelytettiin hepat.