Essi tuli pitämään tuntiä neljän persiis. Oli melkoisen kuuma pitkään jatkuneen kylmyyden jälkeen. Auton mittari näytti +22 kun ajelin tallille. T on kasvattanut jo pienesti talvivillaa... Hohhoijaa... Se on jo ennen joulua taas sellainen mörrimöykky, mutta klippaamaankaan en rupee, kun treenataan kuitenkin ulkona koko ajan ja hepat saa olla aamusta iltaan pihalla.

Alotettiin tunti väistöillä alkulämpöjen jälkeen. Ratsastettiin ympyrällä käynnissä ensin vain reippaasti eteen, josta pienellä ulko-ohjan pidätteellä ja lantion liikkeen vähentämisellä kokosimme käyntiä hieman. Tästä lähdimme väistättämään takapäätä ulos ympyrän uralta muutaman askeleen. Sen jälkeen taas reipasta käyntiä eteen. Jokaisella väistätyskerralla väistöä hieman pidennettiin. Paino piti muistaa pitää sisäistuinluulla, jolloin myös väistättävät avut oli helpompi antaa ja T:n oli helpompi väistää takajaloilla ristiin. Ulkotukien kanssa tuli olla tarkkana, koska T lähti helposti valumaan ulos. Kun muistin pitää painon sisäistuinluulla, niin T ei edes lähtenyt valumaan niin pahasti ulos, kuin silloin jos mun paino karkasi ulkoistuinluulle.

Raviväistöt teimme keskihalkaisijalta uralle. Tää onnistui ihan hyvin, paitsi muutamalla kerralla jolloin takapää pääsi ohjaamaan väistöä, mutta mielestäni sain sen korjattua melko hyvin.

Laukkaharjoituksessa nostimme laukan keskihalkaisijan puolesta välistä ja laukkasimme vuoron perään oikealle tai vasemmalle ja pitkän sivun puolessa välissä siirsimme takaisin raviin. Tää harjoitus meni niin penkin alle ettei tosi!! Jäin puristamaan jaloilla ja pelkäämään jo ennen laukan nostoa epäonnistumista, ettei se laukka sitten kunnolla noussutkaan. Kyynärkulma katosi jonnekin tallin perukoille ja lavat jännittyi niin että hyvä kuin henki kulki.  T heitti joko ristilaukalle tai lähti paahtamaan alta kuin jauhopäinen alakaula edellä. Itellä lensi jalustimet lähes joka kerta jalasta ja se peli olikin sitten sillä menetetty. Turhautumiseni näkyi jo hevosessakin. Essi helpotti meidän tehtävää ja saatiin nostaa laukka vasta keskihalkaisijan lopussa, Käännyttäessä kulmaa kohti. Tällöin sain laukan pyörimään ihan ok:sti ja laukka pitkällä sivulla pyöri oikein nätistä. Tämäkin tehtävä siis sinne päin....

Tällainen tuntini on melkein aina. En juuri koskaan ole tyytyväinen sen hetkiseen tulokseen, vaan psyykkailen näitä pitkään vielä itsekseni. Essiltä tuli hyvää palautetta ravissa istumisesta, joka on mennyt aimo harppauksen eteenpäin alkukesästa. Laukasta raviin siirtymisessä minun kuitenkin tulisi muistaa nojata lantiosta ja koko yläkropasta hieman enemmän taakse, jolloin en roikkuisi kaulalla, ja siirtymisestä tulisi kauniimpi. Laukasta saimme kuitenkin paljon hyvää palautetta. Tää oli innostavaa!!