Pakko vähän kirjoitella itsenäisen vääntelehtimisen jälkeen.

Valmentaja on käynyt, mutta hevoseni vuokraaja on ollut viimeisimmällä tunnilla. Itse olen vääntelehtinyt heppani kanssa satulalla ja ilman. Käytiin jopa yksi päivä uittamassakin, mutta se ei ollut meidän juttu. T ei tahtonut psysä pinnalla ja lisäksi, luin kotona ettei se uittaminen ole muutenkaan kinnervaivaisten juttu. Päätin siis että se sai jäädä yhteen kertaan.

Viikonloppu oli tosiaan vuokraajan kontolla kokonaan, mutta hän ei päässyt kuin sunnuntaina valmennukseen. Itse olin laskenut, ettei minun tarvitsisi maanantaina mennä tallille, kun hän liikuttaa koko viikonlopun. Olin siis sopinut maanantaille jo menoa ja hevonen jäi liikuttamatta. Tiistaina kävin juoksuttamassa joustochamboneilla. Oikeaan kierrokseen oli niin huono ja vaivalloinen. Ravi oli könköttävää ja peitsin sekaista ja pää oli pahasti vasemmalle vino. Juoksutin ensin vasempaan suuntaan, että sain paikat lämpöiseksi. Oikeassa kierroksessa otettiin paljon siirtymiseíä puoli kierrosta ravissa, puolet käynnissä jne. Pikkuhiljaa T alkoi vertymään muutaman suunnan vaihdon jälkeen T alkoi hakeutua oikeassakin kierroksessa eteen-alas. Juoksuttaminenhan on melko rankkaa hevoselle, kun joutuu työskentelemään ympyrällä, joten meidän treenin alku- ja loppukäynnit mukaan lukien kesti noin 40 minuttia.

Keskiviikkona nousin sitten jo itse selkään asti ja ajatuksena vain vähän jumppailla ja tehdä se mikä kankealta ja vinolta hevoselta irtoaa. T näyttää kyllä eleillään ja testauksillaan hyvin sen, miten sillä on viimeksi ratsastettu. Nyt makasi vahvana kädelle ja painui pahasti kuolaimen alle. Omalla mnoottorilla ei tehnyt töitä vaan takajalat tahtoi jäädä jonnekin kauas tallin perukoille. Kun pyysi reilusti eteen, juoksi alta pois. Pidätteitä ei kuunnellut lainkaan. Tällaista hevosta on sitten ilo lähtee korjaamaan.... Grrrr.... Nooooot!!!!

Käynnissä lähdin vain tekemään pysähdyksiä ja pidätteillä tempon vaihtelua lyhyestä kaynnistä vähän pidempään käyntiin. Heti kun T lakkasi tekemästä takapäällä töitä, sai se muistutuksen pohkeella eteen ja raipan näpäytyksellä. Tässä tuli vain ongelmaksi se että tahtoi paeta kokonaan paikalta kun sai käskyn eteen, mutta kun ymmärsin lopettaa jo alkaneen vetokisan suusta, niin rupesi heppa reagoimaan pidätteisiin ja eteenpäin vieviin apuihin rauhallisemmin. Kun käynti sujui ihan hyvin, jumppasin T:n pitkässä matalassa muodossa kevyessä ravissa. Oikea kierros oli edelleen kankea ja hankalan tuntuinen. Jouduin tehdä kunnolla töitä ettei se jäänyt kiinni sisäohjaan, eikä valunut sisälle. Laukat otin myös molempiin kierroksiin alkuvcerkkaan mukaan, koska tällä sain T:n oman moottorin rullaamaan.

Hetken palautteluiden jälkeen, tehtiin väistöjä ympyrällä käynnissä (samaa harjoitusta siis kuin viimeksi Essin valmennuksessa). Väistöt ravissa keskihalkaisijalta, ei onnistunut niin hyvin kuin viimeksi. T ei kuunnellut pidätteitä ja lompsotteli vain pää edellä suorana kohti uraa. Pidätteistä siirsi käyntiin. Vaikka tein pari harjoitusta käynnissä, niin edelleen tuntui tosi hankalalta saada sitä toimimaan ravissa. Muutaman kerran sain onnistumaan sen hyvin, mutta hermot pinkeellä päätin lopettaa sen tehtävän, joten kuten menneeseen suoritukseen. Tein avoväistöjä vain pitkät sivut ja ne meni ihan hyvin.

Lopuki tein vain siirtymisiä kahdeksikolla. Ympyrät harjoitusravissa ja suoristukset lävistäjällä (n.viisi askelta keskellä) käynnissä. Sama laukassa ja ravissa. Olin ihan tyytyväinen loppuun. Loppuun vielä kevyessä ravissa eteen-alas.

Tästä päivästä taas viisastuneena: Hevonen tarvitsee säännöllistä liikuntaa ja siitä täytyy huolehtia, ettei valmennukseen mennä lämmittelemättä edellisenä päivänä ja palauttelematta seuraavana!!!