Essin yksityistunnilla.

Aloitettiin ihan perusjutuista ympyrällä, istunnan korjausta ja Essi joutui useamman kerran mulle sanomaan lonkista, jotka ei olleet millään tasolla "auki" vaan puristin ja puskin hevosta eteenpäin minkä jaksoin. Mielestäni ne olivat hyvin auki, mutta Essi kehoitti pysäyttämään hevosen ja nostelemaan lonkat auki. Samalla tietysti kun nostelin jalkojani, sain lantion kunnolla alle ja istuin perseeni päällä. Sen fiiliksen kun pidin myös jokaisessa askellajissa, rupes hevonen liikkumaan kivasti eteenpäin ja minä pysyin puristamatta kyydissä. Löysin myös ne olemattomat vatsalihakseni pitkän tauon jälkeen sieltä jostain.

Tehtävänä otettiin niitä viime tunnin mörköjä, vastalaukkaa suoralla uralla. Oikea laukka vasemmassa kirroksessa nousi todella hienosti, heti kun ymmärsin olla syöksymättä laukan mukaan ja pitää ne lonkat auki. Loistavaa. Mutta se perhanan vasen laukka!!!! Ei sitten millään!!! Ei meinannutkaan mennä hermot, mutta Essikin ihmetteli missä vika on kun kaiken teen minä oikein ja niin Essi itse kiipes T:n selkään. Ei ollu helppoa Essillekään, mutta sai kuitenkin hyvin sen nostamaan. Tämän jälkeen sain taas itse mennä selkään. Toivottomalta tuntui ja Essi kehotti asettamaan ulospäin ihan reilusti ja vähän rumastikin että saan sen sen vastalaukan nostamaan ensimmäiset kerrat, josko sitten ymmärtäisi mitä siltä pyydetään. Olisikohan ollut sitten jo kuudes yritys kun sain onnistumaan. Pieni muistutus takajaloille noston aikana, sain T:n reagoimaan tasaloikalla kaikilla jaloilla yhtäaikaa, jonka jälkeen nosti sen vasemman laukan. Sen jälkeen ei ollut nostoissa enää ongelmaa. Otettiin muutama onnistunut nosto, jonka jälkeen oltiin tosi tyytyväisiä tuntiin ja loppuverkkailtiin.

Tunnista jäi tosi hyvä fiilis!!! En uskonutkaan kuinka oon voinut mennä näin jumiin joka paikasta ja jo pelkkä lonkkien avaus tuntui niin hankalalta. Pitäisi jotenkin itselle muistuttaa tuntien aikana, jos valmentaja jotain pyytää, että hieman aina liioittelee... Esimerkiksi ne lonkat. Jos valmentaja pyytää avaamaan lonkkia, niin avaa silloin vähän liikaa omasta mielestä. Se voikin ja yleensä onkin vasta se mitä haetaan. Tai jos valkku pyytää tuomaan yläkroppaa vähän eteenpäin niin tuo reilusti eikä vain niin kuin omassa päässä tuntuu hyvältä... Silloin ei se muutos välttämättä näy vielä valmentajalle asti..